Mikä on arvokello? Milloin kelloa voidaan kutsua arvokelloksi?

Rolex on arvokello. Patek Philippe on arvokello. Mutta entä 1 000 euron Tissot? Tai 5 000 euron Grand Seiko? 

Arvokellolle ei ole olemassa yhtä virallista hintarajaa tai määritelmää.

Kellon hinta on yksi osa kokonaisuutta, mutta arvokelloa ei määritä pelkästään se, kuinka paljon se maksaa. Merkitystä on myös valmistajalla, koneistolla, materiaaleilla, viimeistelyllä, kellonvalmistuksen tasolla, historialla ja joissain tapauksissa harvinaisuudella.

Siksi kysymys siitä, milloin kello muuttuu arvokelloksi, on yllättävän vaikea.

Mitä arvokello tarkoittaa?

Suomen kielessä sanaa arvokello käytetään melko vapaasti kuvaamaan tavallista laadukkaampaa ja kalliimpaa kelloa.

Englanniksi vastaava termi on usein luxury watch, mutta sillekään ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä teknistä määritelmää.

Arvokellon voi ajatella kellona, jossa mennään selvästi pidemmälle kuin pelkässä ajan näyttämisessä.

Tämä voi näkyä esimerkiksi koneiston rakenteessa, kuoren ja rannekkeen viimeistelyssä, materiaaleissa, kellotaulussa, valmistustavassa tai valmistajan omassa kellonvalmistuksen osaamisessa.

Rolexin Submarinerin tehtävä on pohjimmiltaan sama kuin huomattavasti halvemman sukelluskellon: näyttää aika ja kestää vettä.

Patek Philippe Calatrava puolestaan näyttää ajan aivan kuten muutaman kympin kvartsikello.

Arvokellossa ei siis makseta vain siitä, mitä kello tekee, vaan myös siitä, miten ja missä se on valmistettu, miten se on viimeistelty ja millaista kellonvalmistusta sen taustalla on.

Onko arvokellolla jokin tietty hintaraja?

Ei ole.

Ei ole olemassa virallista sääntöä, jonka mukaan esimerkiksi 999 euron kello ei olisi arvokello mutta 1 000 euron kello olisi.

Hintaa voidaan silti käyttää yhtenä käytännöllisenä tapana hahmottaa markkinaa.

Muutaman sadan euron hintaluokassa puhuisimme yleensä ennemmin laadukkaasta kellosta kuin varsinaisesta arvokellosta. Kun hinta nousee tuhansiin euroihin ja mukaan tulevat Longinesin, Tudorin, Omegan, Grand Seikon ja Rolexin kaltaiset valmistajat, termi arvokello alkaa tuntua huomattavasti luontevammalta.

Mutta rajasta voidaan perustellusti olla eri mieltä.

Yhdelle ihmiselle 1 000 euron mekaaninen sveitsiläinen kello on ehdottomasti arvokello. Pitkään kelloja harrastaneelle sama summa voi tarkoittaa vielä suhteellisen edullista harrastekelloa.

Siksi arvokelloa ei kannata yrittää määritellä yhdellä euromäärällä.

Onko 1 000 euron kello arvokello?

Tämä on juuri se hintaluokka, jossa määritelmä muuttuu kiinnostavaksi.

Noin tuhannella eurolla löytyy esimerkiksi Tissotin, Hamiltonin, Certinan ja Seikon laadukkaita mekaanisia kelloja. Käytettynä budjetti voi avata oven myös vanhempiin TAG Heuereihin ja esimerkiksi vintage-Omegoihin.

Voiko niitä kutsua arvokelloiksi?

Joidenkin mielestä kyllä. Toisten mielestä kyse on ennemmin laadukkaista tai premium-tason kelloista, ja varsinainen arvokelloluokka alkaa vasta muutaman tuhannen euron kohdalla.

Me emme vetäisi tarkkaa rajaa tuhanteen euroon.

Tärkeämpää on katsoa itse kelloa ja valmistajaa.

Kallis kello ei ole automaattisesti arvokello

Tämä on ehkä tärkein ero.

Korkea hinta ei yksin tee kellosta arvokelloa.

Kuvitellaan kaksi kelloa, jotka molemmat maksavat 5 000 euroa.

Toisen valmistaa pitkän historian omaava kellovalmistaja, joka kehittää omia koneistojaan ja panostaa voimakkaasti viimeistelyyn ja kellonvalmistukseen.

Toinen on muotibrändin kello, jonka korkea hinta perustuu suurelta osin brändiin, designiin tai esimerkiksi timantteihin.

Molemmat ovat kalliita kelloja.

Kelloharrastajan silmissä niitä ei kuitenkaan välttämättä pidetä samanlaisina arvokelloina.

Tämä ei tarkoita, että muotibrändin kello olisi automaattisesti huono ostos. Jos pidät kellosta, sillä voi olla sinulle paljonkin arvoa.

Mutta kellon korkea myyntihinta ja korkean tason kellonvalmistus ovat kaksi eri asiaa.

Mitkä asiat tekevät kellosta arvokellon?

Arvokello syntyy yleensä usean asian yhdistelmästä.

Yksi niistä on koneisto.

Mekaaninen koneisto ei kuitenkaan yksin tee kellosta arvokelloa. Edullisiakin automaattikelloja saa muutamalla sadalla eurolla.

Kalliimmissa kelloissa koneiston rakenne, säätö, viimeistely ja mahdolliset komplikaatiot voivat kuitenkin olla aivan eri tasolla. Valmistaja voi käyttää omaa koneistoaan ja viimeistellä myös sellaisia osia, joita kellon omistaja ei normaalisti edes näe.

Toinen tekijä on viimeistely.

Kahden teräksisen kellon materiaaliksi voidaan ilmoittaa ruostumaton teräs, mutta valmiit tuotteet voivat silti tuntua täysin erilaisilta. Kuoren muodot, kiillotetut ja harjatut pinnat, rannekkeen rakenne, lukko, kellotaulu, indeksit ja viisarit vaikuttavat kokonaisuuteen.

Kolmas tekijä on materiaalien laatu.

Safiirilasi, laadukas teräs, titaani, kulta ja platina ovat tavallisia arvokelloissa. Materiaali ei kuitenkaan yksin ratkaise asiaa. Kultainen kello ei automaattisesti edusta korkeampaa kellonvalmistusta kuin teräksinen.

Lisäksi merkitystä on valmistajan osaamisella ja historialla.

Rolex, Omega, Jaeger-LeCoultre, Patek Philippe ja Vacheron Constantin ovat rakentaneet kellonvalmistuksen osaamistaan vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen ajan.

Nuori valmistaja voi silti tehdä arvokelloja. Pitkä historia ei siis sekään ole ehdoton vaatimus.

Pitääkö arvokellon olla mekaaninen?

Ei välttämättä.

Mekaaniset koneistot hallitsevat arvokellojen maailmaa, koska niiden valmistukseen liittyy paljon sellaista tekniikkaa, käsityötä ja perinteistä kellonvalmistusta, jota harrastajat arvostavat.

Mutta myös kvartsikello voi olla arvokello.

Hyvä esimerkki on Cartier. Kaikki arvokkaat Cartier-kellot eivät ole mekaanisia, eikä kvartsikoneisto automaattisesti poista niiden asemaa luksustuotteina.

Myös Grand Seikon valikoimasta löytyy erittäin korkeatasoisia kvartsikelloja.

Koneistotyyppi kannattaa siis huomioida, mutta sääntöä "kvartsi ei voi olla arvokello" ei kannata käyttää.

Onko Tissot arvokello?

Tissot on hyvä esimerkki merkistä, joka sijaitsee määritelmän rajalla.

Tissot on sveitsiläinen kellovalmistaja, jolla on pitkä historia ja laaja valikoima sekä kvartsi- että mekaanisia kelloja.

Silti emme sijoittaisi Tissotia samaan arvokelloluokkaan Rolexin, Omegan tai Patek Philippen kanssa.

Tissotia voisi kuvailla esimerkiksi laadukkaaksi sveitsiläiseksi kellomerkiksi ja joitain sen kalliimpia malleja entry level -arvokelloiksi.

Toisaalta ihmiselle, joka ostaa ensimmäisen 800 tai 1 000 euron kellonsa, Tissot voi aivan perustellusti tuntua arvokellolta.

Tämä osoittaa hyvin, miksi termille on vaikea vetää tarkkaa rajaa.

Onko Longines arvokello?

Longines menee jo selvästi lähemmäs aluetta, jota Suomessa yleensä kutsutaan arvokelloiksi.

Merkin mallistosta löytyy useiden tuhansien eurojen mekaanisia kelloja, ja Longinesilla on pitkä historia sveitsiläisessä kellonvalmistuksessa.

Longines on hyvä esimerkki siitä, miksi arvokellojen ei tarvitse alkaa Rolexista.

Arvokello voi maksaa muutaman tuhannen euroa ilman, että hinnassa on viittä numeroa.

Onko Rolex arvokello?

Kyllä.

Rolex on ehkä tunnetuin esimerkki siitä, mitä suuri yleisö tarkoittaa arvokellolla.

Rolexin kohdalla yhdistyvät korkea hinta, oma kellonvalmistus, laadukas rakenne, vahva historia, maailmanlaajuisesti tunnettu brändi sekä erittäin suuret käytettyjen kellojen markkinat.

Rolex näyttää samalla, ettei arvokellon tarvitse olla käsin koristeltu pukukello tai äärimmäisen monimutkainen mekaaninen taidonnäyte.

Esimerkiksi Submariner on pohjimmiltaan erittäin laadukkaasti toteutettu sukelluskello.

Arvokello voi siis olla myös tarkoituksella käytännöllinen ja kestävä.

Entä Patek Philippe, Audemars Piguet ja Vacheron Constantin?

Kun siirrytään Patek Philippen, Audemars Piguetin ja Vacheron Constantinin kaltaisiin valmistajiin, puhutaan jo arvokellojen korkeimmasta päästä.

Tässä yhteydessä käytetään usein myös termiä haute horlogerie, eli korkea kellonvalmistus.

Koneistojen viimeistely, monimutkaiset komplikaatiot, käsityö ja tuotantomäärät voivat olla aivan eri tasolla kuin massamarkkinoille valmistetuissa kelloissa.

Siksi kaikkia arvokelloja ei myöskään kannata ajatella yhtenä kategoriana.

2 000 euron arvokello ja 100 000 euron arvokello voivat molemmat kuulua saman yleisen termin alle, vaikka tuotteiden valmistustavat, ostajakunta ja kellonvalmistuksen taso ovat hyvin erilaisia.

Onko käytetty kello edelleen arvokello?

Tietenkin.

Arvokello ei lakkaa olemasta arvokello, kun ensimmäinen omistaja ottaa sen ulos laatikosta.

Itse asiassa käytettyjen markkinoilla arvokellon määritelmä muuttuu entistä kiinnostavammaksi.

Vanha Omega voi maksaa vähemmän kuin uusi Tissot. Vintage-Rolexin hinta voi puolestaan olla moninkertainen verrattuna siihen, mitä kello maksoi uutena.

Kellon nykyinen markkina-arvo ja sen alkuperäinen asema kellomarkkinassa eivät siis aina kulje käsi kädessä.

Käytettyjen arvokellojen markkina mahdollistaa myös sen, että samalla budjetilla voi päästä aivan eri valmistajiin kuin uusia kelloja katsomalla.

Tarkoittaako arvokello samaa kuin sijoituskello?

Ei.

Tämä on tärkeä erottaa toisistaan.

Kello voi olla arvokello, vaikka sen jälleenmyyntiarvo laskisi heti oston jälkeen.

Monien arvokellojen käytetty markkinahinta on selvästi niiden uutta vähittäismyyntihintaa alempi. Toisaalta tietyt Rolexin, Patek Philippen ja Audemars Piguetin mallit ovat eri aikoina käyneet käytettyjen markkinoilla vähittäismyyntihintojensa yläpuolella.

Arvokello ei siis tarkoita automaattisesti hyvää sijoitusta.

Kello kannattaa lähtökohtaisesti ostaa kellona eikä olettaa, että sen arvo varmasti nousee.

Arvokello ei myöskään tarkoita samaa kuin hyvä kello

10 000 euron kello ei ole automaattisesti kymmenen kertaa parempi kuin 1 000 euron kello.

Jos paremmuutta mitataan pelkästään ajan näyttämisen tarkkuudella, halpa kvartsikello voi jopa päihittää erittäin kalliin mekaanisen kellon.

Arvokelloissa maksetaan muustakin.

Mekaniikasta, viimeistelystä, materiaaleista, designista, käsityöstä, historiasta, harvinaisuudesta ja joskus myös siitä nimestä, joka kellotaulussa lukee.

Se, kuinka paljon näille asioille antaa arvoa, on henkilökohtainen kysymys.

Milloin kelloa voidaan siis kutsua arvokelloksi?

Yhtä tarkkaa rajaa ei ole.

Jos joku haluaa vetää euromääräisen rajan, muutaman tuhannen euron kohdalla ollaan jo alueella, jossa arvokello on mielestämme täysin luonteva termi.

Mutta pelkkä hinta ei riitä.

Kun puhumme arvokellosta, katsomme hinnan lisäksi valmistajaa, koneistoa, viimeistelyä, materiaaleja, kellonvalmistuksen osaamista, historiaa ja kokonaisuuden laatua.

Siksi 5 000 euron kello ei automaattisesti ole "enemmän arvokello" kuin 3 000 euron kello.

Ja samalla 1 000 euron Tissot voi aivan hyvin olla omistajansa ensimmäinen arvokello.

Ehkä juuri siksi sana arvokello toimii niin hyvin.

Arvokello ei ole vain hintaluokka. Se on kello, jossa arvo syntyy hinnan lisäksi siitä, mitä kellon tekemiseen, suunnitteluun ja historiaan liittyy.

Ja lopulta raja riippuu myös siitä, keneltä kysytään.